Yleistä rodusta Terveys Rotumääritelmä Rekisteröintitilastot Arvostelusanastoa FI-SE-GB Terveys Novascotiannoutajilla esiintyy joitakin perinnöllisiä sairauksia sekä lisäksi sairauksia, joita epäillään perinnöllisiksi, mutta joiden periytymismekanismi toistaiseksi on tuntematon. Olen kerännyt tälle sivulle tietoa tollereiden sairauksista. Listan runko on kerätty Novascotiannoutajat ry:n sivuja ja JTO:ta käyttäen. Novascotiannoutajien Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) vuodelta 2006 kannattaa ehdottomasti lukea saadakseen kattavamman kuvan rodun terveystilanteesta. Alla on lisäksi muutama linkki Kennelliiton sivuilla oleviin artikkeleihin, joissa on aavistuksen laajemmin yleistä lisätietoa joistakin sairauksista, niiden eri asteista ja mahdollisesti hoitomuodoista. Sivun lopussa on Kennelliiton jalostustietokannasta kerättyjä silmäpeilaus- ja lonkkaniveltutkimustilastoja. Luusto (lonkat & kyynärät) - Lonkkanivelen dysplasia eli lonkkanivelen kasvuhäiriö - Lonkkanivelten arvosteluasteikko:     A = ei muutoksia     B = lähes normaali lonkkanivel     C = lievä lonkkaniveldysplasia     D = keskivaikea lonkkaniveldysplasia     E = vaikea lonkkaniveldysplasia     --> A- ja B-lonkat ovat "terveitä".     >> Lisätietoa Kennelliiton sivuilta - Kyynärnivelen dysplasia eli kyynärnivelen kasvuhäiriö - Kyynärnivelten arvosteluasteikko:     0 = ei muutoksia     1 = lievä dysplasia     2 = keskivaikea dysplasia     3 = vaikea dysplasia     --> 0-kyynärpäät ovat terveet     >> Lisätietoa Kennelliiton sivuilta Silmät PRA eli verkkokalvon etenevä surkastuma           - Tollereidelle on olemassa geenitesti PRA:n prcd-muodon (progressive rod-cone degeneration) osalta. Testin tulos on joko normal/clear (A), carrier (B) tai affected (C). Tuloksia voidaan hyödyntää jalostusvalintoja tehdessä ja välttää siten sairaiden koirien syntyminen. Kantaja (B) voidaan yhdistää terveeseen (A), jolloin pennut ovat joko fenotyypiltään terveitä kantajia (B) tai geneettisesti terveitä (A). RD eli verkkokalvon synnynnäinen vajaakehitys           - RD jaetaan kolmeen eri muotoon: MRD (yksi tai useampia poimuja, lievin muoto, ei vaikuta näkökykyyn), GRD (verkkokalvo on väärin kehittynyt laajemmalla alueella, voi vaikuttaa näkökykyyn) ja TRD (verkkokalvo kokonaan irtautunut, aiheuttaa sokeuden). Ei tiedetä, ovatko mRD ja gRD ja tRD geneettisesti saman sairauden eri muotoja vai eri sairauksia. Osalla roduista mRD-koiria saa käyttää jalostukseen, kaikissa roduissa gRD ja tRD on suljettava jalostuksesta. HC eli harmaakaihi (katarakta)           - harmaakaihi on nuorella tai keski-ikäisellä koiralla esiintyvä silmän linssin samentuma joko yhdessä tai molemmissa silmissä. Harmaakaihi on todettu tai epäilty perinnölliseksi usealla rodulla. CEA - Collie eye anomaly. Sairaudesta tunnetaan eri vaikeusasteita, joista lievin muoto tunnetaan nimillä CH ja CRD (ch = suonikalvon vajaakehitys, crd = suoni- ja verkkokalvon vajaakehitys), ei vaikuta koiran näkökykyyn. Vakavampi muoto on nimeltään coloboma (kuoppa tai reikä näköhermon päässä), ei yleensä vaikuta näkökykyyn. Vakavin muoto on ablaatio, joka tarkoittaa verkkokalvon irtaumaa joko yhdestä tai useammasta kohdasta. - Tollereille on olemassa Optigenin tarjoama CEA/CH-testi (mutaatiotesti). Distichiasis eli ylimääräiset ripset - Distichiasista on eri asteista, yhdestä ylimääräisestä ripsestä useisiin ripsiin. Lievät muodot eivät usein häiritse koiraa eivätkä vaadi hoitotoimenpiteitä. Vakavammissa muodoissa ripsiä täytyy nyppiä ja ne voivat ärsyttää silmää. Kahta distichiasis-koiraa ei yleisesti suositella yhdistettäväksi PHTVL/PHPV - Persistoiva hyperplastinen primaari vitreus / persistoiva hyperplastinen tunika vaskulosa lentis. Suomeksi: sikiökautisen liikakasvuisen alkulasiaisen ja linssin verisuoniston jäänteet linssin takapinnalla. Normaalisti sikiökautisen lasiaisen ja sikiökautisen linssiverisuoniston tulisi hävitä syntymän aikoihin, mutta phtvl/phpv:ssä näin ei tapahdu. Sairaus jaetaan asteisiin 1 - 6. Periytyminen monella rodulla tuntematon. >> Lisätietoa silmäsairauksista Kennelliiton sivuilla Autoimmuunisairaudet * Autoimmuunisairaus on tila, jossa koiran oma immuunijärjestelmä tuottaa vasta-aineita sen omia soluja tai kudoksia vastaan eli immuunijärjestelmä toimii virheellisesti omaa elimistöään vastaan A/M (arthritis/meningitis) eli nivel- tai aivokalvontulehdus: Tyypillisinä oireina ovat kova kuume, niskan jäykkyys, jäykät liikkeet, vaikeudet syömisessä ja juomisessa. Bakteerin aiheuttamaa ja autoimmuunia aivokalvontulehdusta on usein vaikea erottaa toisistaan, sairaus voidaan todeta selkäydinnäytteellä. Lääkityksenä käytetään kortisonia. Vaste hoitoon ja vasteen kesto vaihtelevat. Addisonin tauti: Addisonin taudilla tarkoitetaan lisämunuaisen kuoren vajaatoimintaa ja siitä johtuvaa kortikosteroidien vajaatuotantoa. Sairaus aiheuttaa tyypillisesti kohonneen kalium- ja alentuneen natrium-pitoisuuden veressä. Usein tautiin liittyy myös munuaisarvojen nousu. Yleisiä oireita ovat heikkous, ruokahaluttomuus ja alakuloisuus. Oksentelua ja ripulia saattaa esiintyä. Oireet kehittyvät yleensä hitaasti ja tulevat aluksi esille vain stressitilanteissa. Joskus tauti saattaa puhjeta äkilliseksi kriisiksi, jolloin oireena ovat verenpaineen laskusta johtuva heikkous ja jopa tajuttomuus, alilämpö, ripuli ja elimistön kuivuminen. Hoitona on elinikäinen kortisonilääkitys. >> Artikkeli: Addisonin tauti (kirjoittaja: Katariina Mäki, julkaistu Koiramme-lehdessä 10/2006) Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta (engl. hypothyroidism) Kilpirauhashormonit vaikuttavat monien elinten toimintaan ja tämän takia sairauden oireet voivat olla hyvinkin kirjavat. Tyypillisimmät niistä ovat koiran yleinen haluttomuus ja heikkous, lihominen, symmetrinen karvanlähtö, liian kuiva tai rasvainen turkki ja paleleminen. Näiden lisäksi koiralla saattaa olla ripulia tai ummetusta, hidastunutta sydämen toimintaa, nartuilla kiimattomuutta tai muita lisääntymishäriöitä, anemiaa, toistuvia ihotulehduksia, silmäsairauksia, hermosto-oireita yms. Hoitona on elinikäinen lääkitys. >> Eläinklinikka Aisti, >> Artikkeli Kennelliiton sivuilla SLE (systemic lupus erythematosis) SLE on autoimmuunisairaus, joka on vaikeasti diagnosoitavissa, koska sen oireet muistuttavat monia muita autoimmuunisairauksia. Oireita voivat olla mm. ontuminen, muut niveloireet, iho-oireet, muutokset sisäelimissä tai keskushermostossa sekä anemia. SLE puhkeaa tyypillisesti 2 - 6-vuotiailla koirilla. Diagnosointi tehdään poissulkemalla muut sairaudet sekä ANA-testeillä. Hoitona käytetään kortikosteroideja ja mahdollisesti toista immunosupressiivista lääkeainetta. Sairauden ennuste on hyvin vaihteleva. AIHA tai IMHA eli (auto)immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia Sairaus, jossa koiran oma elimistö alkaa hajottaa punasoluja, mikä johtaa anemiaan. Tyypillisiä oireita ovat vaaleat limakalvot, apatia, kuume ja ruokahaluttomuus. Tauti voi esiintyä äkillisenä tai kroonisena, hitaasti etenevänä. Sairautta hoidetaan kortisonilla, joskus sytostaateilla. Ennuste on vaihteleva. Tutkimus - Koirangeenit - koirien sairauksien tutkimusta koskevat sivut ja ohje osallistumiseen. - Broad instuten sivut koskien tollereilla tehtävää tutkimusta - Artikkeli: A possible systemic rheumatic disorder in the Nova Scotia Duck tolling retriever (Hamlin Helene, Lilliehöök Inger. Acta Veterinaria Scandinavica 2009) - Artikkeli: A retrospective epidemiological study of clinical signs and familial predisposition associated with aseptic meningitis in the Norwegian population of Nova Scotia duck tolling retrievers born 1994–2003 (Kristin P. Anfinsen, Mette Berendt, Flora J.H. Liste, Therese R. Haagensen, Astrid Indrebo, Frode Lingaas, Oyvind Stigen, Lis Alban Can J Vet Res. 2008 July; 72(4): 350–355. ) Muita vakavasti otettavia sairauksia, joilla on perinnöllistä pohjaa epilepsia >> Artikkeli Kennelliiton sivuilla lymfödeema (engl. lymphedema) Allergiat ja atopiat Taipumus allergiaan ja atopioihin on perinnöllistä, siksi allergisten koirien jalostuskäyttöä on ehdottomasti vältettävä. >> artikkeli allergioista >> Artikkeli atopioista Tilastoja Lonkkanivelten tutkimustulokset v 1997 - 2009 syntyneille tollereille: - Lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietokanta, josta tulokset poimittu 4.8.2010. Vuosi Syntyneitä A B C D E Yhteensä 1997 190 20 22 13 9 1 65 1998 225 28 35 16 9 0 88 1999 210 28 27 15 12 0 82 2000 291 54 29 18 12 0 113 2001 312 60 29 20 13 1 123 2002 267 74 30 13 7 0 124 2003 319 56 42 33 18 0 149 2004 429 89 50 27 9 1 176 2005 395 85 58 24 15 1 183 2006 372 98 61 16 10 0 185 2007 453 96 54 20 5 0 175 2008 423 91 53 17 2 1 164 2009 375 17 1 4 0 0 22 Yhteensä 4261 796 491 236 121 5 1649 Yhteensä % - 48 % 30 % 14 % 7 % 0 % tutkittuja 39 % Kyynärnivelten tutkimustulokset v 1997 - 2009 syntyneille tollereille: - Lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietokanta, josta tulokset poimittu 4.8.2010. Vuosi Syntyneitä 0 1 2 3 Yhteensä 1997 190 10 2 0 0 12 1998 225 32 2 0 0 34 1999 210 28 2 0 0 30 2000 291 47 3 1 0 51 2001 312 56 1 1 0 58 2002 267 74 0 0 0 74 2003 319 85 5 0 0 90 2004 429 124 2 0 1 127 2005 395 138 2 1 0 141 2006 372 148 4 1 0 153 2007 453 151 4 0 0 155 2008 423 146 5 2 0 153 2009 375 20 1 0 0 21 Yhteensä 4261 1059 33 6 1 1099 Yhteensä % - 96 % 3 % 1 % 0 % tutkittuja 26 %